Vaateketju Zaran pelolla johdettu työilmapiiri nousi uutisotsikoihin ennen joulua (mm. Yle 18.12.2023). Tehdyissä työpaikkaselvityksissä paljastui epäasiallista kohtelua ja häirintää. Työhön liittyvää kuormitusta selvitettäessä havaittiin epäkohtia mm. työn sisällössä, työyhteisön sosiaalisessa toimivuudessa ja johtamisessa. Useat työntekijät kokivat uupumusta, ja moni päätyi vaihtamaan työpaikkaa. Sosiaalisessa mediassa kuohui. Ongelmat yrityksen työkulttuurissa heijastuivat asiakkaisiin saakka, sillä moni päätti pistää ketjun tuotteet boikottiin.
Nykypäivänä työstä haetaan merkityksellisyyden kokemuksia; sitä, että työssä voi toteuttaa itseään, olla yhteydessä muihin ihmisiin ja saada työllään aikaan myönteisiä vaikutuksia muille. Varsinkin nuorille työn merkityksellisyys on tärkeää, ja he haluavat tulla kohdelluiksi arvostavasti. Työn merkityksellisyyden kokemuksella on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia sekä työntekijälle että organisaatiolle. Se lisää yksilön työmotivaatiota ja työhyvinvointia sekä näkyy sitoutumisena organisaatioon ja sen arvoihin. Tämä kaikki vaikuttaa myönteisesti organisaation tuloksellisuuteen. Johtajat voivat omilla toimillaan joko edistää tai heikentää työntekijöiden kokemaa työn merkityksellisyyttä.
”Esihenkilötyö on palveluammatti. Kysyn jokaiselta tiimini jäseneltä, miten minä voin auttaa sinua tekemään työsi paremmin. ” Näin kertoi tuttu esihenkilö. Hänelle palveleminen merkitsi asennetta sekä tapaa toimia ja olla vuorovaikutuksessa. Työyhteisössä johtajan halu palvella tarttuu muihin ja näkyy asiakkaiden palvelussa.
Jäävätkö palvelevat johtajat työyhteisönsä yksittäisiksi ritareiksi, jos organisaation ylin johto ei koe henkilöstöä ja sen johtamista arvokkaana? Viimeisin artikkelimme (Kantola, Lehto & Viitala 2023) käsitteli kuntajohtajien näkemyksiä strategisesta henkilöstöjohtamisesta. Kuntajohtajien näkemykset henkilöstöjohtamisen arvosta vaihtelivat suuresti. Joidenkin johtajien mielestä henkilöstöresurssit ovat strateginen ase, jolla selviydytään palveluhaasteista ja uudistutaan. Kun taas joidenkin johtajien mielestä henkilöstö on lähinnä kuluerä. Yllättävän monet johtajista kokevat henkilöstöjohtamisen itselleen vieraaksi alueeksi ja ulkoistavat itsensä siitä. Henkilöstöjohtamista arvostavia johtajia kunnista löytyy, mutta vieläkin useammalla johtajalla soisi olevan näkemystä henkilöstön strategisesta merkityksestä koko organisaation menestykselle.
Kirsi Lehto
Dosentti, yliopistonlehtori, Julkisjohtaminen, Johtamisen yksikkö
Kantola, Jenni, Lehto, Kirsi & Viitala, Riitta (2023). ”From strategic weapon to underperformer” – Leader perceptions on human resource management in Finnish municipalities. International Journal of Public Leadership 19: 4. https://www.emerald.com/insight/content/doi/10.1108/IJPL-06-2023-0045/full/html
