Marko Järvenpää toimii Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen yksikön dekaanina sekä laskentatoimen professorina. Hän on myös keskeinen akateeminen vastuuhenkilö ExEd:n
strategisen talousjohtamisen moduulissa. Tämän haastattelun kautta pääsemme kurkistamaan Järvenpään ajatuksiin laskentatoimen merkityksestä, talousjohtamisen nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista, sekä siihen, mitä osallistujat voivat odottaa saavansa hänen opettamastaan kurssista.
Laskentatoimi ja rahoitus: Liikkeenjohdon peruskivi
Järvenpään mukaan laskentatoimi ja rahoitus ovat keskeisiä osa-alueita liikkeenjohdossa. ”Ilman niitä ei voi oikeastaan ymmärtää liikkeenjohtoa eikä voi johtaa yrityksiä ja organisaatioita,” hän korostaa. Tämä ymmärrys on ollut Järvenpään uran perusta, ja hän on tutkinut ja opettanut alaa jo lähes 30 vuoden ajan. Hänen erityinen kiinnostuksensa on johdon laskentatoimen strateginen näkökulma, eli miten talousjohtaminen voi tukea liikkeenjohtoa ja osallistua strategiseen päätöksentekoon.
Järvenpää on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä uusia menetelmiä ja työkaluja, kuten toimintolaskentaa, tasapainotettua tuloskorttia ja data-analytiikkaa, jotka auttavat yrityksiä menestymään yhä monimutkaisemmassa liiketoimintaympäristössä. Erityisesti data-analytiikka ja kestävän kehityksen raportointi ovat viime vuosina nousseet keskeisiksi teemoiksi, jotka vievät talousjohtamista jatkuvasti eteenpäin.
Talousjohtamisen trendit ja haasteet
Järvenpää näkee talousjohtamisen tänä päivänä tärkeämpänä kuin koskaan. Yritykset kohtaavat yhä kovempaa kilpailua, ja julkisen sektorin organisaatiot joutuvat tuottamaan enemmän pienemmillä resursseilla. ”Digitalisaatio ja kestävä kehitys ovat tämän päivän trendeistä sellaisia, jotka luovat sekä mahdollisuuksia että haasteita johtamiselle ja talousjohtamiselle,” hän toteaa.
Digitalisaatio tarjoaa uusia liiketoimintamalleja ja tuottaa valtavasti dataa, jonka avulla taloushallinto voi analysoida ja tuottaa uusia skenaarioita liikkeenjohdolle. Koneoppiminen ja tekoäly ovat esimerkkejä ilmiöistä, joita tutkitaan laskentatoimessa ja taloushallinnossa sekä käytetään tutkimusmetodeina.
Kestävä kehitys puolestaan on Järvenpään mukaan merkittävä kilpailuetu suomalaisille organisaatioille. Kestävän kehityksen raportointi ja vihreä rahoitus ovat keskeisiä välineitä, joiden avulla yritykset ja yhteiskunta voivat uudistua ja toimia vastuullisemmin.
Strategisen talousjohtamisen opintojakso: Oivalluksia ja käytännön taitoja
Järvenpään opettama strategisen talousjohtamisen kurssi tarjoaa osallistujille syvällistä osaamista ja valmiuksia kohdata nykypäivän työelämän haasteet. Kurssi on suunnattu henkilöille, jotka ovat siirtymässä yhä vaativampiin liikkeenjohdon tai asiantuntijatehtäviin. Järvenpää painottaa, että kurssi valmentaa erityisesti strategiseen talousjohtamiseen ja sen hyödyntämiseen yrityksen johtamisessa.
Kurssilla käsitellään muun muassa toimintolaskentaa, tuloskorttia, data-analytiikkaa ja kestävän kehityksen raportointia, jotka auttavat osallistujia ymmärtämään ja ratkaisemaan yrityksen nykyisiä haasteita. Lisäksi opiskelijat tekevät oppimispäiväkirjan, jossa he reflektoivat oppejaan omiin yrityksiinsä, sekä workshop-työskentelyn, jossa he soveltavat oppimaansa käytännössä.
Järvenpään mukaan kurssilla on tärkeää, että opiskelijat oppivat myös toisiltaan ja verkostoituvat. ”Jokaisella kurssilla opin itsekin aina hyvin paljon uutta opiskelijoilta,” hän toteaa lopuksi.
Tämän blogin on kirjoittanut ChatGPT 4o. Blogin on promptannut ja editoinut Julio Serrano.
