Kirjoittaja: Juha Arikoski
Nykyään yhä useammat kokevat työssään alisuoriutumisen tunnetta, vaikeutta toimia järjestelmällisesti, lykkäävät tehtäviä, pitävät monta palloa ilmassa yhtä aikaa, innostuvat jatkuvasti uusista asioista, eivät saa aloittamiaan loppuun, ovat huolimattomia, lyhytjänteisiä, kärsimättömiä, murehtivat turhia asioita ja näiden takia sammuttelevat tulipaloja.
Kuormittavimpia tekijöitä työssä sekä asiantuntijoilla että johtavassa asemassa toimivilla on kiireen tunne. Kiire tuntuu poikkeuksetta itselle pahemmalta kuin näkyy muille. Tämän ovat kymmenien vuosien ajan näyttäneet toteen tulokset 270- ja 360-arvioinneista, joissa yksilön oman toiminnan arviota verrataan muilta saatuun palautteeseen. Pääsääntöisesti ihmiset selviävätkin työvelvoitteistaan, mutta pitkäkestoinen kiireen tunne johtaa ylikuormitukseen ja usein fyysiseen oireiluun. Jaksamisen pahin vihollinen onkin pitkään jatkuva ylikuormitus, aikaansaamisen taas asioiden lykkääminen ja keskittymisen pahin peikko on multitasking eli moniajo.
Mitä kiireen tunteen helpottamiseksi voi tehdä?
Meillä on taipumus käyttää aikaa asioihin, jotka tuntuvat kiireellisiltä, ovat mukavia ja jotka osaamme, mutta teemmekö aina oikeita asioita, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla?
Meidän kannattaa pysähtyä aika-ajoin tutkimaan ajankäyttöämme ja keskustella ajankäytöstä avoimesti yhdessä ja esihenkilön kanssa kehityskeskustelussa. Muutoksissa ja vastaperustetuissa tiimeissä ajankäytöstä keskustelu on erityisen tärkeää.
Tuotamme usein itse kiireemme, josta on muodostunut osa vääristynyttä työkulttuuria: ”Kiire tekee minut tärkeäksi.” Tai: ”Olen laiska, ellei minulla ole kiire.”
Yksi viheliäisimmistä vitsauksista ovat jatkuvat keskeytykset, joita aiheutuvat usein kiltteydestä eli miellyttämisen tarpeesta. Esimerkiksi: ”Minun täytyy vastata heti sähköposteihin, koska olen aina tehnyt niin.”
Voisimmeko tehdä asioita eri tavalla toisiamme auttaen, tuntien paremmin omia ja toistemme vastuita, rooleja, työtehtäviä ja työskentelytapoja?
Pandemiasta alkanut etätyö sopii keskittymistä vaativiin tehtäviin ja esimerkiksi useille lapsiperheiden vanhemmille, jotka pystyvät etätyössä rytmittämään helpommin perhe- ja työelämän keskenään. Laaja etätyösiirtymä nosti aluksi useimpien tyytyväisyyttä ja työtehoa, mutta pitkittyessään heikensi hyvinvointia, motivaatiota ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta rapauttaen yhteistyötä.
Ammattilaisen fasilitoimana työroolien, vastuiden, toimenkuvien ja työtehtävien selkiyttäminen itselle ja muille sekä oikeiden ajanhallinnan työkalujen sisäistäminen auttaa tiimejä keskittymään oikeisiin asioihin ja takaa työssäjaksamisen vahvistaen tuloksen tekemistä. Kysymys on loppujen lopuksi oikeasta asenteesta ja rationaalisesta ajattelusta.
Kirjoittajasta:
Juha Arikoski toimii kouluttajanamme räätälöidyissä, yrityskohtaisissa koulutuksissa. Hän on psykologian lisensiaatti, johdon ja esihenkilöiden työnohjaaja (STOry), tietokirjailija ja yrittäjä. Ennen kouluttajauraansa Juha tutki oppimisen ja muistin hermostollista perustaa Jyväskylän yliopistossa ja Los Angelesissa Etelä-Kalifornian yliopistossa (U.S.C.). Hän on kehittänyt työyhteisöjä, tiimejä, johtoryhmiä ja esihenkilöitä yli 25 vuotta yrityksissä, julkisella, kolmannella sektorilla ja valtionhallinnossa (mm. Eduskunta, Valtioneuvosto, ministeriöt ja Suomen Pankki).
Juha on toiminut yli 20 vuotta johtamistehtävissä asiantuntijaorganisaatioissa: Johtamistaidon Opisto JTO, Management institute of Finland MIF Oy ja Ramboll Management Consulting Oy. Suomen Sukuseurojen Keskusliiton (SSK ry) hallituksen puheenjohtajana hän oli 2010-2015.
Juhan erityisosaamista ovat johtamisen, esihenkilötyön ja tiimien toimivuuden, vuorovaikutuksen ja palautteisuuden kehittäminen, muutoksessa toiminta ja johtaminen sekä työnohjaus ja coachaus. Johdon työnohjaajia hän on kouluttanut vuodesta 2006. Kaikkien edellä mainittujen erityisalojen kehittämisen keskiössä on työajanhallinta.
Kehittämisessä Juha hyödyntää 270- ja 360-arviointeja sekä useita toimintatyyliarviointeja (Everything DiSC® Workplace™, WOL, Luontaiset Taipumukset™, Peili™ ja Resilienssi™). 360-arviointeja hän on rakentanut ja edelleen kehittänyt useille organisaatioille.
